Turvallisuusjohtaminen on keskeinen osa nykyaikaista yritystoimintaa, mutta monissa organisaatioissa se jää puutteelliseksi tai tehottomaksi. Onnistunut turvallisuusjohtaminen ei ole vain riskien minimointia, vaan myös liiketoiminnan mahdollistaja ja kilpailuetu. Kun turvallisuusasiat ovat hallinnassa, organisaatio voi keskittyä ydintoimintaansa ilman jatkuvia häiriöitä. Kokemuksemme mukaan monet yritykset toistavat samoja virheitä turvallisuusjohtamisessa, mikä voi johtaa ongelmien kasaantumiseen ja ennakoitavissa olevien riskien toteutumiseen. Tarkastellaan kolmea yleisintä virhettä ja niiden ratkaisuja.
Puutteellinen riskien tunnistaminen ja analysointi
Monissa organisaatioissa turvallisuusriskien tunnistaminen on sattumanvaraista tai keskittyy vain ilmeisimpiin uhkiin. Tällainen pinnallinen riskianalyysi jättää merkittäviä sokeita pisteitä, jotka voivat myöhemmin aiheuttaa vakavia seurauksia. Systemaattinen ja kokonaisvaltainen riskikartoitus on tehokkaan turvallisuusjohtamisen perusta.
Tyypillisiä sokeita pisteitä ovat muun muassa digitaaliseen toimintaympäristöön liittyvät riskit, henkilöstön toiminnasta aiheutuvat sisäiset uhat sekä toimitusketjun haavoittuvuudet. Näiden tunnistaminen vaatii jatkuvaa ja järjestelmällistä lähestymistapaa, jossa riskianalyysiä päivitetään säännöllisesti toimintaympäristön muutosten mukaan.
Tehokas riskienhallinta edellyttää myös riskien priorisointia todennäköisyyden ja vaikuttavuuden perusteella. Tämä auttaa kohdistamaan rajalliset resurssit oikeisiin kohteisiin ja varmistaa, että merkittävimmät riskit tulevat hallituiksi. Riskienhallinnan tulee olla jatkuva prosessi, ei kertaluontoinen toimenpide.
Heikko turvallisuuskulttuuri
Turvallisuuskulttuuri on yksi tärkeimmistä tekijöistä turvallisuusjohtamisen onnistumisessa. Heikko turvallisuuskulttuuri johtaa väistämättä toistuviin turvallisuusongelmiin, koska hyvät käytännöt eivät juurru osaksi päivittäistä toimintaa. Vahva turvallisuuskulttuuri rakentuu johdon näkyvästä sitoutumisesta ja työntekijöiden osallistamisesta.
Johdon rooli on kriittinen – jos johto ei priorisoi turvallisuutta, eivät sitä tee muutkaan. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen vaatii johdon esimerkkiä, selkeitä tavoitteita ja riittäviä resursseja. Työntekijöiden osallistaminen tarkoittaa sitä, että jokainen organisaation jäsen ymmärtää oman vastuunsa turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Toimiva turvallisuuskulttuuri vaatii myös jatkuvaa koulutusta, avointa viestintää ja turvallisuushavaintojen jakamista. Organisaatiossa tulisi olla selkeät kanavat, joiden kautta turvallisuuteen liittyviä huomioita voi tuoda esiin ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Tämä edistää ennaltaehkäisevää toimintakulttuuria, jossa potentiaaliset riskit tunnistetaan ennen niiden realisoitumista.
Turvallisuusjohtamisen siiloutuminen erilleen muusta liiketoiminnasta
Yksi merkittävimmistä virheistä on turvallisuusjohtamisen eristäminen omaksi saarekkeekseen. Kun turvallisuustoiminto on irrallaan muusta liiketoiminnasta, syntyy helposti vastakkainasettelua – turvallisuusasiat koetaan hidastaviksi ja haittaaviksi tekijöiksi, ei liiketoimintaa tukeviksi toiminnoiksi.
Kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa turvallisuusjohtaminen integroidaan kiinteästi organisaation strategiaan ja päivittäiseen toimintaan. Turvallisuusnäkökulma tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa, innovaatiotoiminnassa ja prosessien kehittämisessä. Tämä mahdollistaa sen, että turvallisuusasiat eivät ole vain rajoitteita vaan myös potentiaalisia kilpailuetuja.
Onnistuneen integraation merkkejä ovat mm. turvallisuusnäkökohtien huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa, yhteistyö turvallisuusvastaavien ja liiketoimintajohdon välillä sekä turvallisuusmittareiden liittäminen osaksi liiketoiminnan suorituskykymittareita. Tätä kautta turvallisuusjohtaminen tukee ennakoitavuutta, varmuutta ja tehokkuutta – kaikki elementtejä, jotka ovat keskeisiä menestyvässä liiketoiminnassa.
Tehokkaalla ja kokonaisvaltaisella turvallisuusjohtamisella voidaan luoda organisaatioon työrauhaa ja ennakoitavuutta. Olennaista on systemaattinen riskien tunnistaminen, toimivan turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja turvallisuusjohtamisen integrointi osaksi liiketoimintaa. Näin turvallisuusnäkökulmat eivät jää irrallisiksi, vaan tuovat aidosti lisäarvoa koko organisaatiolle. Samalla yrityksen johto voi keskittyä ydintoimintaansa tietäen, että turvallisuusriskit ovat hallinnassa.