Uupumista ja irtisanomisia. Mainehaittoja ja konkursseja. Korona-aallon iskettyä työelämään, ei suurilta muutoksilta voitu välttyä. Uuden normaalin haasteisiin voi onneksi vastata ja varautua kehittämällä organisaation riskienhallintakyvykkyyttä.
Marraskuussa 2020 niin rakennus- kuin ravintola-ala saivat uuden yhteisen nimittäjän, kun sosiaali- ja terveysministeriö määritteli koronaviruksen biologisten tekijöiden vaaraluokkaan 3. Nyt jokainen työnantaja on velvoitettu tunnistamaan koronaviruksen aiheuttamat riskit ja ylläpitämään luetteloa työssä altistuneista työntekijöistä.
Me tuomme työarkeen rauhaa ja turvallisuutta.
”Tämä on aikaisemmin ollut arkea työpaikoissa, joissa käsitellään vaarallisia biologisia tekijöitä, kuten laboratorioissa. Nyt myös vaikkapa pankkien tai mainostoimistojen velvollisuudeksi on tullut selvittää ja tunnistaa tällaiset
haitta- ja vaaratekijät. Mikäli oma asiantuntemus ei tähän riitä, yritysten tulee työturvallisuuslain nojalla käyttää apuna ulkopuolista osaajaa”, kertoo Juhani Mäkinen, turvallisuusalan asiantuntija ja yksi turvallisuus- ja riskienhallintapalvelu Takanan perustajista.
Yksi Takanan tarjoamista työkaluista on koronavirukseen liittyvä riskienhallintasuunnitelma, joka toimii myös organisaation terveysturvallisuussuunnitelmana. Sen avulla voidaan tehokkaasti hallita koronaviruksen aiheuttamaa epävarmuutta ja mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvuus.
”Riskienhallinta, riskiperusteinen päätöksenteko ja turvallisuusjohtaminen ovat asioita, joiden tulisi kuulua jokaisen yrityksen toimintakulttuuriin. Riskien tunnistaminen on tärkein askel, jolla parannetaan turvallisuuden tunnetta”, Mäkinen linjaa.
Turvallisuus on kaikkien etu
Terveysturvallisuussuunnitelmassa on kolme tavoitetta: henkilöstön turvallisuus, jatkuvuuden hallinta ja yhteiskuntavastuu. Puuttuvat, vajavaiset tai muuten heikot ohjeistukset aiheuttavat kyseenalaistamista ja epäluottamusta työnantajaa kohtaan. Ennakoimalla huolehditaan työntekijöiden jaksamisesta ja parannetaan samalla työnantajamielikuvaa.
Monet organisaatiot ovat kokeneet uusien asetusten seuraamisen haastavaksi ja välillä on menty siitä, missä aita on matalin.
”Esimerkiksi kahvilayrittäjä saattaa ajatella, että asettamalla käsidesit näkyville ja muistuttamalla käsien pesusta ollaan kuivilla vesillä. Jos kuitenkin ilmanvaihto ei ole riittävä tai toimitaan pienessä tilassa, ei käsihygieniasta ole yksin mitään hyötyä”, Mäkinen kertoo.
Asiantuntija on työrauhan turvaaja
Kun koronan kaltainen kriisi iskee päälle, ei toimijan omat voimavarat ja osaaminen välttämättä riitä tilanteen hallintaan. Ulkoistamalla työn turvallisuusalan asiantuntijalle, organisaatio voi keskittyä omien ydintoimintojen turvaamiseen.
”Me tuomme työarkeen rauhaa ja turvallisuutta tekemällä monimutkaisesta kokonaisuudesta hallittavan ja tarjoamalla selkeät ja helpot askeleet päätöksentekoon. Valmennamme organisaation ylläpitämään itse turvallisuuttaan ja suunnitelmaansa”, Mäkinen lupaa.